Myöstö suoritetaan metallituotteille, jotta niiden rakenteen jäännösjännitteet saadaan minimoitua ja näin pienennettyä komponentin kokomuutosten riskiä lisävalmistusvaiheiden tai loppukäytön aikana.
Konetyöstö ja leikkaus, samoin kuin muovin muodon muuttaminen aiheuttavat jännitteiden syntymisen materiaaliin. Nämä jännitteet saattavat aiheuttaa ei-toivottuja kokomuutoksia, mikäli ne purkautuvat hallitsemattomasti, esimerkiksi seuraavien lämpökäsittelyjen aikana. Jännitteiden ja kokomuutosten riskin minimoimiseksi konetyöstön jälkeen komponentille voidaan suorittaa myöstö.
Myöstö suoritetaan tavallisesti karkeatyöstön jälkeen mutta ennen lopullista viimeistelykäsittelyä, kuten kiillotusta ja hiontaa.
Osat, joiden mittatoleranssit ovat tiukat ja joille aiotaan suorittaa lisäkäsittelyitä, kuten esimerkiksi typetys, on myöstettävä.
Hitsattujen rakenteiden jännitteet voidaan poistaa myöstöllä.
Myöstö ei muuta materiaalin rakennetta eikä vaikuta merkittävästi sen kovuuteen.
Karkaistut ja päästökäsitellyt osat, jotka halutaan myöstää, on käsiteltävä suunnilleen 50 °C edellistä päästölämpötilaa alemmassa lämpötilassa, jotta voidaan välttää käsittelyn vaikutus kappaleen kovuuteen.
Myöstö ennen hiilitypetystä pitäisi suorittaa lämpötiloissa > 600 °C.
Myös kupari- ja messinkikomponentit voidaan myöstää. Ruostumattomat teräkset vaativat tavallisesti korkeassa lämpötilassa suoritettavan erkautuslämpökäsittelyn.
Myöstölämpötila on yleensä 550 – 650 °C teräsosille. Pitoaika on yhdestä kahteen tuntiin. Pitoajan jälkeen komponentit on jäähdytettävä hitaasti uunissa tai ilmassa. Hidas jäähdytysnopeus on tärkeää lämpötilaerojen aiheuttamien materiaalin jännitteiden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää myöstettäessä suurempia komponentteja.
Tarpeen vaatiessa myöstö voidaan suorittaa uunissa, joka sisältää suojaavia kaasuja pinnan suojaamiseksi hapettumiselta. Äärimmäisissä olosuhteissa voidaan käyttää tyhjiöuuneja.
Seoksesta riippuen myöstölämpötila kupariosille on 150–275 °C ja messinkikomponenteille 250–500 °C.
Myöstö suoritetaan metallituotteille, jotta niiden rakenteen jäännösjännitteet saadaan minimoitua ja näin pienennettyä komponentin kokomuutosten riskiä lisävalmistusvaiheiden tai loppukäytön aikana.
Konetyöstö ja leikkaus, samoin kuin muovin muodon muuttaminen aiheuttavat jännitteiden syntymisen materiaaliin. Nämä jännitteet saattavat aiheuttaa ei-toivottuja kokomuutoksia, mikäli ne purkautuvat hallitsemattomasti, esimerkiksi seuraavien lämpökäsittelyjen aikana. Jännitteiden ja kokomuutosten riskin minimoimiseksi konetyöstön jälkeen komponentille voidaan suorittaa myöstö.
Myöstö suoritetaan tavallisesti karkeatyöstön jälkeen mutta ennen lopullista viimeistelykäsittelyä, kuten kiillotusta ja hiontaa.
Osat, joiden mittatoleranssit ovat tiukat ja joille aiotaan suorittaa lisäkäsittelyitä, kuten esimerkiksi typetys, on myöstettävä.
Hitsattujen rakenteiden jännitteet voidaan poistaa myöstöllä.
Myöstö ei muuta materiaalin rakennetta eikä vaikuta merkittävästi sen kovuuteen.
Karkaistut ja päästökäsitellyt osat, jotka halutaan myöstää, on käsiteltävä suunnilleen 50 °C edellistä päästölämpötilaa alemmassa lämpötilassa, jotta voidaan välttää käsittelyn vaikutus kappaleen kovuuteen.
Myöstö ennen hiilitypetystä pitäisi suorittaa lämpötiloissa > 600 °C.
Myös kupari- ja messinkikomponentit voidaan myöstää. Ruostumattomat teräkset vaativat tavallisesti korkeassa lämpötilassa suoritettavan erkautuslämpökäsittelyn.
Myöstölämpötila on yleensä 550 – 650 °C teräsosille. Pitoaika on yhdestä kahteen tuntiin. Pitoajan jälkeen komponentit on jäähdytettävä hitaasti uunissa tai ilmassa. Hidas jäähdytysnopeus on tärkeää lämpötilaerojen aiheuttamien materiaalin jännitteiden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää myöstettäessä suurempia komponentteja.
Tarpeen vaatiessa myöstö voidaan suorittaa uunissa, joka sisältää suojaavia kaasuja pinnan suojaamiseksi hapettumiselta. Äärimmäisissä olosuhteissa voidaan käyttää tyhjiöuuneja.
Seoksesta riippuen myöstölämpötila kupariosille on 150–275 °C ja messinkikomponenteille 250–500 °C.
© 2023 Bodycote